Euroopan komissio vaatii kunnianhimoisempaa ilmastotavoitetta vuodelle 2030 ja esittää nettopäästöjen vähentämistä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Ehdotus tukee EU:n pitkä aikavälin tavoitetta, jonka toteutuessa Euroopasta tulisi maailman ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
Psst! Click here for the English version.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti keskiviikkona 16.9. pitämässään puheessa kunnianhimoisempaa päästötavoitetta EU:n nettopäästöille. Uusi tavoite tarkoittaisi EU:n nettopäästöjen – syntyneet päästöt, joista on vähennetty hiilinielut ja hiilidioksidin talteenotto – vähentämistä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Nykyinen tavoite vuodelle 2030 on syntyneiden päästöjen vähentäminen 40 prosentilla.
Uusi 2030 tavoite on osa EU-komission Green New Deal -ohjelmaa, jonka tavoitteena on, että Eurooppa saavuttaa hiilineutraaliuden ensimmäisenä maanosana maailmassa vuoteen 2050 mennessä. Edellinen, 40 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 sovittiin vuonna 2014, jolloin ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa tähdättiin vielä kahteen asteeseen. Vuonna 2015 solmitun Pariisin sopimuksen myötä tavoitteeksi otettiin 1,5 astetta ja päätöstä EU:n vähennystavoitteiden kiristämisestä on odotettu siitä asti.
Covid-19-pandemian pelättiin jo merkitsevän vain muutamaa kuukautta aiemmin julkistetun Green Deal -ohjelman loppua. Sen sijaan EU liitti pandemiaan liittyvän taloustukipakettinsa osaksi ohjelmaa ja on sitoutunut käyttämään kolmasosan tuesta vähähiilisen talouden edistämiseen. Yksityiskohtia työstetään vielä, mutta yksimielisyys tämän suuruusluokan vihreän talouden kannustimesta on ennenkuulumaton.
Jos uusi 2030 tavoite astuu voimaan, EU ottaa ison askeleen kohti vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitettaan.
“Tavoitteiden tiukennus tulee koskemaan kaikkia sektoreita ja EU-lainsäädäntö halutaan valjastaa kokonaisuudessaan päästövähennysten saavuttamiseksi. Erityisesti lämmitys- ja liikennesektorilla tulee nopeasti ottaa käyttöön vähäpäästöisiä ratkaisuja ja sähköntuotannon päästöt on saatava nopeasti hyvin alhaisiksi. Lisäksi maankäyttösektorin rooli tulee jatkossa korostumaan”, sanoo tutkija Kati Koponen Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä.
EU:n hiilineutraaliustavoite on merkittävä myös globaalilla tasolla: EU tuottaa neljänneksi eniten päästöjä Kiinan, Yhdysvaltojen ja Intian jälkeen. Hiilineutraali EU vastaisi 6,4 % globaalia päästövähennystä. (CAIT, 2019.)
Tärkeä ero EU:n ehdottaman uuden ja vanhan tavoitteen välillä on se, että uusi tavoite viittaa vähennyksiin nettopäästöissä syntyneiden päästöjen sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos EU päästövähennysten sijaan kompensoi päästöjä ottamalla hiilidioksidia talteen ilmakehästä tai kasvattaa maa- ja metsätalouden nettohiilinieluja, ei toteutuneiden päästövähennysten todellisuudessa tarvitse niin suuria, kuin tavoite antaa ymmärtää. Kriitikot syyttävätkin komissiota kirjanpitotempusta. The Guardianin haastattelussa EU-virkamies kuitenkin kertoi, että myös vuoden 1990 perustason päästölaskentamenetelmää on säädetty niin, että se sisältää hiilinielut. Tämä tekee luvuista vertailtavia ja tavoitteesta läpinäkyvämmän.
Hiilinielujen sisällyttäminen tavoitteeseen tarkoittaa, että maankäyttösektorin nettohiilinieluilla sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCUS) kaltaisilla teknologioilla on tärkeä rooli tulevien vuosikymmenien ilmastopolitiikassa.
Seuraavaksi ehdotus etenee Euroopan parlamentin käsittelyyn lokakuussa. Jos parlamentti hyväksyy ehdotuksen, se siirtyy eteenpäin Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi. Aika on ehdotuksen kannalta suotuisa nyt, kun hiilivoimalla on mennyt huonosti jo jonkin aikaa, öljymarkkinat heilahtelevat ja sähköautot ovat lyömässä läpi. Ja koska Green New Deal -ohjelma lupaa tukea vanhasta teknologiasta ja fossiilisista polttoaineista riippuvaisille maille, myös ne maat, jotka ovat aikaisemmin osoittaneet hyvin vähän kiinnostusta kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin (esim. Unkari, Puola ja Tšekki), on helpompi saada mukaan.
Aloite uudesta ilmastotavoitteesta on tervetullut. Komission ehdotuksen hyväksyntä lisäisi maiden painetta toimia nopeammin ja siten lisäisi mahdollisuuksia hiilineutraaliuden saavuttamiseen EU:ssa vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi, se on viesti siitä, että EU tukee maita päästöjä vähentäviin tekoihin ryhtymisessä. Tämä kasvattaa investointeja puhtaaseen teknologiaan sekä tutkimukseen ja kehitykseen laitettavia resursseja. Koska tavoite epäilemättä johtaa uuteen, entistä tiukempaan päästöpolitiikkaan sekä alueellisella että kansallisella tasolla, se antaa ilmastoviisaasti toimiville yrityksille kannustimen.
Uusi tavoite on hyvä ensimmäinen askel, mutta tarvittavien päästövähennysten ja hiilinielujen saavuttamiseksi on tapahduttava paljon. Vaikka ehdotus asettaa päästöt ja nielut samalle viivalle, päästöjen vähentämiseen on keskityttävä ensin: se on ainoa tapa, jolla voimme saavuttaa hiilineutraaliuden tarpeeksi nopeasti. Jotta niin tapahtuu, tarvitsemme sitoutuneita ihmisiä yhteiskunnan joka tasolla – niin poliitikkoja, yritysten edustajia kuin kansalaisiakin – käynnistääksemme muutoksen, jota uuden 2030 tavoitteen saavuttaminen vaatii.
Artikkelin kirjoittamisessa auttoivat asiantuntijat
Kati Koponen, tutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT
Sally Weaver, koordinaattori, Suomen ilmastopaneeli
Follow us on social media to get updates whenever there's a new post available 👇
