Carbon Donutin käyttämät menetelmät ja data

Kehitimme Carbon Donut -hiilidioksidilaskurin, jotta sinun olisi helppo ymmärtää, mistä hiilidioksidipäästösi tulevat ja mitkä päätökset vaikuttavat päästöihisi eniten. Carbon Donut ottaa huomioon vain ne päästöt, joita voit itse hallita. Siksi sen laskema luku eroaa hiilijalanjäljestä, joka lasketaan jakamalla maan kokonaispäästöt kansalaisten lukumäärällä.

Carbon Donut -laskurista löytyy kaksi versiota: kevyt sekä yksityiskohtaisempi heille, jotka haluavat sukeltaa syvemmälle hiiliviidakkoon. Kevyellä versiolla voit helposti testata, miten erilaiset valinnat vaikuttaisivat päästöihisi. Yksityiskohtainen versio vaatii sinulta hieman enemmän vaivaa, mutta tarjoaa siksi tarkemman tuloksen. Henkilökohtainen hiilidonitsisi on kuitenkin edelleen vain melko karkea arvio ilmastovaikutuksistasi, koska me Sparkilla haluamme pitää asiat yksinkertaisina.

Kaikki päästöt Carbon Donut -laskurissa lasketaan henkilöä kohden. Tämä tarkoittaa sitä, että jos asut jonkun kanssa, jaamme lämmityksen ja sähkön aiheuttamat päästöt kahdella. Näin päästöt ovat vain puolet siitä, mitä ne olisivat, jos asuisit yksin. Sama koskee autoilua: mitä enemmän ihmisiä autossa, sitä pienemmät päästöt!

Kaikki päästöt lasketaan kokonaisen vuoden ajalta. Toistaiseksi Carbon Donut sisältää vain suomalaista dataa, mutta pyrimme lisäämään dataa myös muista maista!

Jos haluat tietää, mitä arvoja ja oletuksia Carbon Donut käyttää, tutustu kunkin kategorian kuvauksiin alla:

Lämmitys

Lämmityspäästöt lasketaan kahden syöttöarvon perusteella:

  1. Kotisi koko ja ihmisten määrä kotitaloudessa, lämmityksen laskemiseksi henkilöä kohden.
  2. Lämmitykseen käytettävän polttoaineen tyyppi, päästöjen laskemiseksi lämpöyksikköä kohden.

Lämmityksen tarve perustuu osittain tilalämmityksen tarpeeseen, joka ei riipu kotitaloudessa asuvien ihmisten määrästä ja perustuu osittain lämpimän veden tarpeeseen (esimerkiksi suihkuun, astioiden ja vaatteiden pesuun jne.), joka taas riippuu ihmisten määrästä.

The amount of heating needed per square meter of living space is typically dependent on when the house was built, but the Carbon Donut utilises an average number of 150 kWh/m2 (VTT, 2018). It then adds the heat required for hot water, which is estimated to be 1000 kWh per person and year (Vattenfall, n.d.).  

Käyttämäsi lämmön määrä kerrotaan päästökertoimella (joka riippuu siitä, mikä polttoaine on käytössä) lämmityksen päästöjen määrittämiseksi. Kertoimet ja tieto datasta on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Table describing the carbon emissions from different heat sources.

*Elinkaaripäästöt arvioitu ja lisätty, jotta nämä olisivat verrattavissa puupellettien ja lämpöpumppulämmityksen päästöihin.

Todellisuudessa kaukolämmityksen päästöt vaihtelevat kaupungista toiseen, mutta tällä hetkellä Carbon Donut ei ota tätä huomioon, vaan käyttää keskiarvoa.

Electricity

Sähkön tapauksessa päästöt lasketaan hyvin samalla tavalla kuin lämmön päästöt:

  1. Kulutetun sähkön määrä määräytyy kodin koon ja siinä asuvien ihmisten määrän perusteella. Carbon Donut ottaa huomioon myös mahdollisen lattialämmityksen sekä saunan ja sen, kuinka usein sitä käytetään.
  2. The amount of emissions caused by electricity consumption is calculated by multiplying the kilowatt hours used by an emission coefficient, which is dependent on the type of electricity used.

Electricity consumption and emissions are calculated based on the formulas and data in the table below:

Taulukko siitä, miten sähkönkulutus on laskettu, sekä erityyppisten sähkölähteiden kasvihuonekaasupäästöistä.

Emissions from electricity are either zero (for certified renewable power) or 249 g CO2/kWh. The latter corresponds to the average emissions for all electricity consumed in Finland, excluding certified green electricity. In other words, it is the average emission coefficient for electricity from fossil fuels, nuclear power, and non-certified renewable electricity, either generated in Finland or imported. (Energy Authority, 2020.)

Transport

The greenhouse gas emissions for different vehicle types have been obtained from the LIPASTO unit emissions database (VTT, 2017). LIPASTO reports so called unit emissions, measured in grams per kilometer, or grams per passenger kilometer for public transport. Electric vehicles are an exception, in which case the electricity consumption per kilometer is presented instead. The Carbon Donut then calculates the emissions by multiplying the electricity consumption with the emission coefficient for the Finnish electricity mix (the average emission coefficient for all electricity sources consumed in Finland), which is 141 g CO2/kWh (Motiva, 2020).

Carbon Donut ei ota huomioon elinkaaripäästöjä liikenteen päästölaskelmissaan. Ainoat laskelmiin sisältyvät päästöt liittyvät polttoaineenkulutukseen (tai sähköajoneuvojen tapauksessa sähköntuotantoon). Ajoneuvojen tai akkujen valmistuksessa syntyneet päästöt on jätetty pois.

Lentäminen

Myös lentämisestä aiheutuvat päästöt on saatu LIPASTO-tietokannasta. Koska lentopäästöt ovat erittäin riippuvaisia lentokonetyypistä ja lentokone riippuu matkan pituudesta, LIPASTO on jakanut datansa lyhyiden maan sisäisten lentojen, pitkien maan sisäisten lentojen, lyhyiden eurooppalaisten lentojen, pitkien eurooppalaisten lentojen ja mannertenvälisten lentojen päästöihin. Data ilmoitetaan yksikköpäästöinä grammoina matkustajakilometriä kohti. Carbon Donut muuttaa datan grammoiksi matkustajatuntia kohden Finnairin lentoaikatauluissa ilmoitettujen matka-aikojen avulla. Sen jälkeen se käyttää keskiarvoa kaikista etäisyyksistä päästöjen laskemiseksi syöttötuntien perusteella.

LIPASTO-tietojen mukaan lyhyillä eurooppalaisilla lennoilla on suurempi yksikköpäästö kuin pitkillä etäisyyksillä tai pitkillä maan sisäisillä lennoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että jos teet useita lyhyitä matkoja Euroopassa yhteensä 16 tuntia, päästösi ovat suuremmat kuin jos tekisit yhden pidemmän matkan Pohjois-Amerikkaan, kun lentoaika on 16 tuntia. Hiilidonitsisi näyttää kuitenkin täsmälleen samalta molemmissa tapauksissa, jotta testiä olisi mahdollisimman helppo käyttää.

Huomaa, että LIPASTO-data sisältää vain polttoaineiden polttamisesta aiheutuvia suoria päästöjä. Siinä ei oteta huomioon säteilypakotinkerrointa (RFI), jolla kuvataan esimerkiksi otsonipitoisuuden muutosten ja pilven muodostumisen vaikutusta. Finnairin mukaan uudemmat julkaisut raportoivat RFI:n yleensä alle 2:n (Finnair, 2018).

Food

Eri elintarviketyypeistä on haettu hiilidioksidipäästöjä Mat-klimat-listanilta (Röös, E., 2012). Raportoidut arvot ovat kirjallisuuskatsauksiin perustuvia keskiarvoja, jotka sisältävät kaikki tuotantoon, jalostukseen ja pakkaamiseen liittyvät päästöt. Kuljetus ulkomailta on sisällytetty sellaisiin elintarviketyyppeihin, jossa sillä on merkittävä vaikutus.

Suomalaisen ruokavalion (laskurissa "carnivore") kokonaispäästöt on laskettu kertomalla nämä arvot Luonnonvarakeskukselta (2017) saaduilla keskimääräisillä kulutustiedoilla. Kaikkiruokaisen ruokavalion kokonaispäästöt on laskettu korvaamalla 50 prosenttia lihasta ja kalasta pavuilla, jotka lisäävät samaa proteiinin saantia, ja lisäämällä juuston kulutusta 15 prosenttia ja pähkinänkulutusta 100 prosentilla. Pescovegetarismin osalta liha on korvattu pavuilla, kalankulutusta on lisätty 20 prosenttia, juuston kulutusta 30 prosenttia ja pähkinänkulutusta 150 prosenttia.

Kasvisruokavaliossa sekä liha että kala on korvattu pavuilla. Juuston kulutusta on kasvatettu 30 prosenttia ja pähkinänkulutusta 150 prosenttia. Vegaanille liha, kala, munat ja maitotuotteet on korvattu pavuilla. Pähkinänkulutusta on kasvatettu 300 prosenttia ja riisiä 100 prosenttia. Hedelmien ja vihannesten kulutusta on lisätty kaikentyyppisten ruokavalioiden osalta verrattuna keskimääräiseen ruokavalioon. Kulutettujen kasviöljyjen määrää on lisätty pescovegetaarisen, kasvissyöjän ja vegaanisen ruokavalion osalta.

Consumption

Kulutuksen päästödatan lähteenä on Ilmastodieetti (2017), joka puolestaan on käyttänyt ENVIMAT-malliarvoja vuodesta 2013 alkaen. Tiedot annetaan kg CO2-eq/€ eri kategorioissa, kuten vaatteissa, elektroniikassa, harrastuksissa jne. Keskimääräisistä ostoksista Carbon Donut käyttää Ilmastodieettin ilmoittamia keskimääräisen suomalaisen kulutustietoja.

Table describing average yearly spending and the greenhouse gas emissions of different consumption categories.

Data on jaettu neljään eri kategoriaan; vaatteisiin ja kenkiin, elektroniikkaan, kodin tavaroihin sekä harrastuksiin ja palveluihin. Kolmen ensimmäisen luokan osalta voit määrittää, kuinka paljon teet ostoksia kussakin kategoriassa, sekä kuinka usein ostat sen käytettynä. Ostosten määrä on kuvattu asteikolla 1-5. 1 ("Ostan harvoin mitään") on määritelty 10 %:iin suomalaisen keskiarvosta ja 5 ("Rakastan ostoksia") on määritelty 200 %:iin suomalaisen keskiarvosta. 3 ("Melko keskiarvo") vastaa Suomen keskimääräistä kulutusta, ja asteikko kohti kumpaakin päätä on lineaarinen. Kysymyksern siitä, ostatko asioita käytettynä, Carbon Donut hyväksyy arvot välillä 1 ("Ei"), jolloin ostosmäärä pysyy samana, ja 5 ("Aina"), jolloin ostosten määrä laskee 90 %. 3 ("Joskus") tarkoittaa sitä, että ostosten määrää lasketaan 40 %. Asteikko keskeltä kohti kumpaakin päätä on jälleen lineaarinen.

Neljännen luokan, harrastukset ja palvelut, kohdalla laskuri pyytää syöttämään vain kulutetun määrän. Asteikko on jälleen 1-5. 1 ("Hyvin harvoin") edustaa 30 % Suomen keskiarvosta, ja 5 ("Hyvin usein") edustaa 150 % Suomen keskiarvosta. 3 ("Keskimääräisesti") vastaa Suomen keskiarvoa, ja asteikko kohti kumpaakin päätä on lineaarinen.

Näiden neljän kategorian lisäksi Carbon Donut olettaa, että peruskulutus vakio. Tämä on riippumaton käyttäjän syötteestä. Se sisältää esimerkiksi internet-yhteyden, puhelinliittymän, sanomalehdet jne., ja se lisää jopa 7,6 % keskivertosuomalaisen kulutuspäästöihin.

Onko sinulla kysyttävää Carbon Donut -laskurista tai sen tiedoista? Älä epäröi ottaa meihin yhteyttä!

Sources

Energy Authority, 2020. Vuoden 2019 jäännösjakauma julkaistu.

Finnair, 2018. Finnair Emissions Calculator.

Ilmastodieetti, 2017. Ilmastodieetti – mihin sen antamat ilmastopainot perustuvat?

Luonnonvarakeskus, 2017. Tilastotietokanta: Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti (kg/vuosi).

Motiva, 2020. CO2-päästökertoimet.

Röös, E., 2012. Mat-klimat listan.

Statistics Finland, 2020. Fuel classification.

Vattenfall, n.d. Energianeuvonta.

VTT, 2017. LIPASTO unit emissions.

VTT, 2018. Laskennallinen energiankulutus Helsingin rakennuskannassa ikäryhmittäin.

@SparkSustainability
Spark Sustainability in InstagramSpark Sustainability in InstagramSpark Sustainability in InstagramSpark Sustainability in InstagramSpark Sustainability in InstagramSpark Sustainability in InstagramSpark Sustainability in InstagramSpark Sustainability in Instagram